Warfaces (Taistelija vai sotilas, osa 2)
Uskomaton päänsärky. Suuta kuivaa.
Katson lattialla olevia maastoasuja ja hämmästyksekseni huomaan maakuntajoukkojen kaarimerkin yhden maastotakin hihassa.
Saunasta kuuluu epävireisen huutokuoron esittämänä Vöyrin marssi. Kiskaisen saunan oven auki. Lauteilla istuu neljä risupartaista miestä heittämässä löylyä kiukaalle. Loput neljä ukkoa istuvat alasti takapihalla juomassa raakaa viinaa suoraan pullonsuusta.
”Mitä te teette täällä?” -Kysyn.
”Mitä tehhään? Saunotaan helvetti! Onko jossain lisää viinaa?”
”Eikun miten te olette tänne eksyneet?”
”Hä? No eilen kerholla paukuttelit henkseleitä että on tilipäivä, soitit tilataksin ja lähdettiin porukassa yökerhoon.” -Sammalsi selvästi joukon vanhin soturi. ”Niin että onko sitä viinaa hä?”
Istahdin sohvalle pähkäilemään sotasuunnitelmaa siitä kuinka pääsisin eroon näistä tyypeistä.
”BINGO! Täällä bingo! Löysin viinaa!” -Huusi viiksekäs soturi muille samalla nasauttaen auki litran suomi viinan. Oli ilmeisesti löytänyt sen pakastimesta.
”Eikun nyt painutte vittuun täältä!” -Ohjeistin kuuluvalla äänellä.
”Höpö höpö, kessu on hiljaa ja lähtee ylivääpelin kanssa ostamaan kaljaa. Tilaappa poika taksi!”
”Voi vittu…”
Kyseinen joukkio oli siinä määrin pätkässä, että nopean tilanteenarvion jälkeen päätin soittaa taksin ja pukea vaatteet päälle.
Istuin taksin takapenkille melkolailla ylipainoisen ja viinalta haisevan, todella humalaisen ja risupartaisen reservin ylivääpelin kanssa.
”…Se oli sillon kahdeksanviis ku oltiin tota kaukopartioharjotuksessa ja toi noin… Kahdeksanviis oli ja…säättänäm…” -Ylivääpeli horisi puoliääneen. Vodka valui suurilta osin hänen suupielistään partaa pitkin syliinsä aina kun hän otti ison naukun povaripullostaan.
Ylivääpelin silmät painuivat kiinni ja pää alkoi pilkkimään. ”VITTU! Oli kahdeksanviis kun oltiin kaukopartioharjotuksessa ja tota… säättänäm…” -Sotaparta jatkoi vastaavaa heräilyä ja tarinan iskemistä vielä pari kilometriä, kunnes hän päätti laittaa tupakaksi ja taksinkuljettaja joutui poistamaan meidät kyydistään.
Kaupalle oli enää onneksi vain noin satametriä matkaa. Todella pitkät satametriä kylläkin, sillä ylivääpeli päätti pysähtyä kuselle kahteen kertaan, jäädä pummaamaan tulta joltain nuorelta parilta ja poiketa pankkiautomaatille.
Matkan taittaminen oli häneltä sen verran vaivalloista, että päätin mennä itsekseni kauppaan ostamaan pari koria olutta. Harmi kun alko ei ollut auki. Olisi voinut ostaa lisää jäykkää ja juottaa ne vihdoin sammuksiin. Herättyään uuteen päivään, ne olisi huomattavasti helpompi häätää pois.
Otin lennosta uuden taksin. Kuljettajan kanssa poimeimme lähistöltä kyytiin ylivääpelin, jolle oli tullut sanaharkkaa paikallisen nuorison kanssa.
”Ei mitään rotia, ei tolkkua säättänä… Sillon kahdeksanviis kun oltiin ja kaukopartioharjoituksessa niin olis ollu… säättänä… kahdeksanviis oli vuos kun oltiin…”
Vihdoin perille päästyämme huomaan ilokseni että kaksi soturia on jo sammunut olohuoneen lattialle. Kämpässäni on aivan helvetin kova meteli. Istahdan keittiön pöydän ääreen ja avaan kaljan. Jään kuuntelemaan olohuoneesta kantautuvaa kovaäänistä keskustelua.
Numeroin keskustelijat allaolevaan dialogiin lukemisen helpottamiseksi.
1. -Saatana sää olet hieno mies, Veijo perkele!
2. -Ei oo aronpojalla paljoo sanomista jos minua vastaan joutuu helvetti! Kattokaas kun menee neljäkymmentä punnerrusta tosta noin…
3. -…Se oli kahdeksanviis ku oltiin ja tota… kaukoparttioharjotuksessa ja oli se kapteeni se tota se… säättänäm…
1. -Ei hitto sää olet kyllä hieno mies
3. -Kahdeksanviis tota ja noin…
2. -Sammuko se Olli jo hä? NUKUTKO SÄÄ OLLI HÄ?!
3. -…Säättänäm niin…
4. -Kolmosella lähtee perkele… yks, kaks, kolme…
3. -Kahdeksanviis…
4. -Auf der heide blüht ein kleines blümelein!
3. -Säättänä…
4. -und das heißt!
Kaikki: -EEEEERIKA!
Pari tuntia, pari tusinaa marssilauluja ja pari olutkoria myöhemmin olohuone vihdoin hiljenee. Seuraavana aamuna koko sotapartakatras on poistunut vähin äänin. Ja oli ne vähän vissiin koittaneet siivotakin. Keittiön pöydälle oli jätetty lappu.
”Oli oikein mukava tutustua kaltaiseesi reippaaseen nuoreen aliupseeriin! Toivottavasti törmäilemme vielä joskus. Keräsimme ukkojen kesken pienen kolehdin ylläpidostamme. Terveisin
Veijo, Olli, Simo, Kauko, Viljo, Pekka, Tuomo ja Arska
Heitin aviatorit päähäni ja lähdin polkemaan töihin kevätaamuisen auringon lämmittäessä vitutuksesta punoittavaa niskaani. En ollut keksinyt vieläkään vastausta perimmäiseen kysymykseen. Taistelija vai sotilas?
Ai että mä nautin niin hersyvästä kirjoituksesta… armeijaan en päässy ( silloin ei huolittu), kun tyttö tuli jo -85, töissä siellä komentotoimistossa olin…. ja nyt, ylpeänä voin sanoa, että kaksi tyttöä tämän vuotisia alikessuja… vajaa sata ” aamua tytöillä jäljellä… 😀 tytöt vuosimallia – 85 ja -94…. muori niin sanomattoman ylpeä.
Tulee mieleen yksi tuore, timmi kantaSPOL-kessu Sandikassa ja maakuntakomppania & ylivääpeli-toisin ei ole partaa ja nimet muutettu vaikka vuosikerta stemmaa. Hauskaa, viihdyttävää luettavaa-tulee mieleen aika moni tuttu juttu….